Kotoa kotiin

Kappale missä ajetaan vanhempien kotoa Mylsältä bussilla omaan kotiin Hesaan. Tunne, kun on syntymäkodissaan joka on se the koti, mutta kaipaa oman kotiin jossa on tämänhetkinen elämä. Haikeus, kaipuu, ehkä hieman lapsuuteen, mutta myös omaan vallitsevaan elämään. Tunnelmapala bussista. Yleensä vieruskaveriksi saa jonkun ei-toivotun. Tässä tapauksessa vieruskaveri osoittautuu turvallisuutta ja lohtuatuovaksi henkilöksi. Talvihenkinen kipale.


KOTOA KOTIIN
viimeinen aamu tulisitko vilkuttamaan
okei mä meninkin jo
jos lumiauran alle nyt jään
vain postimies huomaa ei kaipaa sekään

laukussa mummin kutomia
sukkia leipää ja perunoita
expressbussi on siististi cool
vanha mies mun viereeni tuppautuu

kylmään ikkunaan painan unisen pään
purkan liimaan penkkiin kun pappa ei nää
taajaman mutkaan bussi kurvaa
motari aukee mä pääsen turvaan
olen matkalla kaupunkiin

kotoa kotiin

matkaa on vielä saan tekstarin äiti kysyy joko lähditkin
maisema huokaa niin minäkin vanha mies tarjoaa pastillin

kotoa kotiin