Kuvaukset 14.11.2009

Promokuvauksia valmisteltiin jo pitkän aikaa ennen varsinaisia kuvauksia. Rouvat levylaulajat tekivät omin käsin osan kuvausvaatteistaan ja rekvisiitasta. Lisäksi kampausten ja meikkien työstö aloitettiin jo alkuviikosta Kampaamo Pinkissä Paplarissa.


Sannan hiuksiin tuli sinistä ja oranssia


Tietenkin nautimme hieman Fresitaa


Joku on hieman jelleenä päässyt toimivaan vanhaan kuivuriin


Jep


Testikampaukset


Sannan testikampaus

Varsinainen kuvauspäivä alkoi Pinjan ja Sannan osalta jo klo 8:30 kampaamossa. Ihana Anita hääräsi ja ahersi rouvien ja herrojen naamojen & hiuksien kimpussa iltapäivään asti. Herra musikanttien tyylit paljastamme vasta myöhemmin... Mutta sen verran voi mainita että Leidit olivat oikein ylpeitä Herrojen rohkeudesta ja meikkileikkiin ryhtymisestä. Meitin ihanat poijjaat!


Anita sutii Sannan naamaa Paplarin ihanassa interiöörissä


Pinjalle meikkiä


Jopa kaulurit (vai mitkä essut noi nyt on) on Paplarissa ihania


Sanna valmis


Rouva ja eloton rouva


Joonatan odottaa uutta lookiaan


Reko melkein valmis, viime silaus puuttuu

Kuvaajamme aka Hanskamies aka Pinja isä saapui hakemaan meidät kampaamosta ja sitten ajoimme salaiseen kuvauspaikkaan. Assariksi kuvauksiin oli lupautunut ihana ystävämme Antti aka Kallion Tyra, joka huolehti että muistimme myös syödä välillä. Kuvauspäivä oli täynnä odotusta, jännitystä ja hikoilua, mutta hyvät kuvat saatiin ikuistettua.


Leidien laatulukemisto


Singaporen lintuset ja kohtalaisen väkinäinen hymy


Rekorder kuvaajan tähtäimessä

Kuvausten jälkeen olemme kukin vuorollamme sairastaneet jonkinasteista flunssaa. Eli paljon mitään ei ole tapahtunut tässä välissä. Kuvat on kuitenkin toimitettu kannentekijälle ja silläkin suunnalla homma on siis polkaistu käyntiin. Lisäksi äänitykset ovat edenneet taas hiukkasen etiäpäin. Aikataulussa ollaan ja hyvä niin!

Joulun ja uuden levyn odotuksen kunniaksi julkistamme täällä blogissa Joulukalenterin 1.-24.12.2009.

Häppeninkii

Kirjoitettu 4.11.

Ennen ja jälkeen Kouvolan keikan on tapahtunut seuraavanlaista:
- nauhoitettu Diskoon kitaroita ja synaloita
- saatu "Onnelliset hymyilee" laulun sanat valmiiksi
- treenattu Rouvaa ja muutettu kertsin komppi vielä kerran (kyl on hankala biisi mutta nyt se toimii)

Tiedossa on:
- lisää Sannan ja Pinjan luovia iltoja jotta Rouvan sanat ulostautuvat
- promokuvaukset Hanska-Miehen kanssa
- äänitysten loppuun saattaminen


Tilanne 9.11.

Rouvan sanat on valmiit!!!! Jahuuuu! Vaihdoimme näkökulmaa ajankohtaiseksi "meillähän ei ole tällä levyllä yhtään kantaaottavaa biisiä vielä, niin kuin esim Happosademetsä oli edellisellä" ja otettiin munat pois taikinasta. Kohtalaisen ronski laulu siitä nyt tuli, mutta ihan meidän tyylinen. Halleluja miten iso kivi vierähti sydämeltä, kun sanat olivat vihdoin valmiit. Otimme sen kunniaksi fisut ja taputtelimme toisiamme selkään. Hyvä myä! Kyllä kannatti myös vaihtaa välillä maisemaa ja tehdä sanoitukset baarissa. Lisäksi Rouvat Levylaulajat tajusivat että Onnelliset hymyilee vaatiin pidennyksen nimeen (käsikkäin ja hymyilee) ja transponoinnin. Sekin äänitetään siis uusiksi tulevissa sessioissa. Mutta nyt on kaikki sanat hallussa ja se tuntuu oi niin hyvältä.

Tänään 3/4 bändistä menee parturoitaviksi Pinkkiin Paplariin ja lauantaina otetaan promokuvat. Pinja ja Sanna ovat omin kätösin viikonlopun aikan valmistaneet erinäisiä kuvausvaatteita ja hiuskoristeita. Mielenkiintoisia kuvakulmia näistä sessioista on siis tulossa.

Luovuus virtaa

Vietimme taas yhden lauantaipäivän Kaapelilla. Sanna ja Pinja aloittivat tällä kertaa päivän lievällä shoppailulla ja syömisellä, aika jännä. Kyllä näille leideille ruoka maistuu...


Pinjalla vanhat, Sannalla uudet

Päivä jatkui sanojen rustailulla ja muutama uusi tai korvaava sana keksittiinkin. Lisäksi mielisairaus-sairaala-sekoilu sai nimen "Lääkkeet loppu". Nyt on kaikilla levyn biiseillä myös nimi!

Joonatan saapui treenikselle töistä ja aloimme työstämään cover-biisiä joka on tulossa levylle. Kappaleen laulumelodia oli epäselvä, koska olemme niin luovia että niitä oli tehty muutamakin erilainen. Joonatan auttoi meitä päättämään mitä lauletaan missäkin säkeistössä. Sitten vielä tallensimme kokonaisuuden puhelimen nauhurilla, jottei pääse unohtumaan. Tämä on todennäköisesti seuraava levylle äänitettävä biisi.

Kun saimme Rekonkin Kaapelille alkoi Joonatan esittelemään kitarointi-ideoitaan meille. Kuuntelimme niitä ja nyökyttelimme hyväksyvästi. Kaikki kuulosti todella hyvältä! Varsinkin Meksikon eli Ansa, Tauno ja Taunuksen kitarat saivat meidät nauramaan hillittömästi. Ihan mahtis-matskua tiedossa. Mutta näitä kitaroita ja uusia rumpuloita kuulette jo kahden viikon päästä, oijoijoijoijoijoijoijoioioijoi!

Sanoista tekoihin

Rytmissä Sanna valotti meidän biisientekotapaa ja viime lauantaina ryhdyimmekin taas pienoisen tauon jälkeen luomaan lyriikkaa.

Päivä alkoi 12:30 Radio Helsingin aamiaisklubilla, jossa kävimme tankkaamassa brunssia rinnan alle ja vähän päällekin. Ruokailu sujui ihanissa merkeissä ihanien ystävien kanssa, joilla oli vielä ihanampia uutisia. Pääsemme suunnittelemaan polttareita jeee!
Bellystä suuntasimme Stupidoon hakemaan Gossipin uuden levyn Sannalle ja sitten käpytimme alkemaholikaupan kautta Kaapelitehtaalle.

Kaapelin pihassa joimme ensimmäiset drinksut ja laskimme kuinka monta trendihattua muotoilu-/muotimarkkinoilla myytiin. Ja ne niin kätevät lehtitelineet joita saa vaikka missä väreissä! Oli niin kaunis ilma ettemme millään olisi malttaneet mennä alas kellariin ja tunnin verran taisimmekin siinä pihalla istuskella. Mutta löllöt penkistä ylös ja kellariin hommin!


Aika hyvä värit ja tossut

Ensin saimme hieman puhelintukea Joonatanilta piuhan etsintään ja sitten vielä toinen treeniksen vakikäyttäjä Miika avusti meitä saamaan mp3-soittimen mölyä ulos PA:sta. Sitten kuohupullo auki poks ja hommiin.


Kippis!

Tavoitteena oli tehdä sanat kappaleeseen "Onnelliset hymyilee". Vaikka biisin pohjat nauhoitettiin Lehmälässä ei meillä silloin vielä ollut sanoja siihen, vain tunnelma ja nimi oli selvillä. "Onnelliset hymyilee" oli alunperin mielenterveys-kappaleen (kyllä semmoinen on tulossa, takoperin soitetuilla jutuilla ja muulla psykedelialla höystettynä) otsikko, mutta päädyimme vaihtamaan sen tälle kappaleelle koska tässäkin hymyillään onnellisen hömelösti. Ja todella paljon enemmän kuin sairaalasekoilussa.

Siis tiedätkö tunteen kun on just vasta ihastunu? Ja kaikki on niin ihanaa, ruusunpunaista, kaunista ja kohtalon johdatusta? Se on tämän kappaleen ydin. Rakkauslaulut ovat olleet meillä pannassa, mutta tästä tuli/tulee vähän sellainen. Saimme tehtyä tarvittavat kolme säkeistöä ja b-osaa ja hitusen kertsiä. Mutta mega-kertsi antoi vielä odotuttaa itseään seuraavaan sessioon.

Lisävalaistusta sanoitusten tekoon: ensin me kuunnellaan biisiä monta monta kertaa ja kirjoitetaan ylös kaikki pienet asiat ja sanat mitä halutaan kappaleen sanoituksen sisältävän. Tämän biisin sanalistaan kuuluivat mm. putkikassi, linnut, askel, käsi kädessä, kesäpäivä, solisluu, en tiedä mikä päivä on, joutsen/muovipussi, kepeys, helppous ja todellinen nerouden multihuipentuma: minä pieraisen - hymyilet - sinä hyväksyt sen! Jos tuosta ei saa jonkin sortin Finlandia Runopalkintoa, niin ihmettelen.


Sanoitus/sävellysvihko

Sitten kuunnellaan lisää ja mietitään miten tarina etenee, mistä se alkaa, mitä tapahtuu missäkin säkeistössä ja onko kertsi aina sama vai muuttuuko se kappaleen edetessä. Näistä sitten aletaan heittämään ehdotuksia sitä mukaa kun niitä tulee ja muokataan toistemme ideoita. Monesti myös kuullaan kuuluisat viimeiset sanat: "no laitetaan se nyt näin ja muutetaan sitten myöhemmin". Se muokkaaminen on kyllä usein jäänyt tekemättä...


Aikamoinen pohdinta menossa

Biisi saatiin todella hyvää vaiheeseen. Kun kynästa alkoi muste loppua kuuntelimme vielä muita albumille tulevia kappaleita ja fiilistelimme niitä of koorse. Oma musa on parasta!

Huomenna menemme Kaapelille jatkamaan nauhoituksia, ja kunhan Rekon polvi paranee jatkamme treenausta ns ekaa keikkaa varten.

Studiopäiväkirja osa 3

Lehmälän tupaan viritettiin mikit vastakkain, jotta Tiku ja Taku saisivat pällistellä toisiaan laulaessaan. Näin saisimme myös muodostettua luovan sateenkaaren välillemme. Laulut saatiin päivässä narulle, joskin muutama kipale vaatii vielä hinkkausta ja lyriikoita Helsingin päässä.

Koska Rhodes oli raahattu paikalle päätimme myös äänittää sitä ja akustisia ynnä muita kitaroita. Sanna pääsi myös jälleen lesoilemaan nokkahuilullaan ja heitti soolot narulle. Koettiimpa äänitysten lomassa myös melodica-battle. Kun Lehmälän äänitykset alkoivat olla valmiina pidimme kuuntelujuhlat. Näissä juhlissa kuvasimme myös hieman musiikkivideomateriaalia, voipi olla tosin etteivät nämä nauhat koskaan päädy Voicelle asti.

Viimeisen illan ohjelmaan kuului niinkin ufoa meininkiä kuin järvikaiun nauhoittaminen. Joonatan veteli hitosti piuhaa pitkin metikköä ja alkoi päästellä ultraääniä järvelle. Toivomme ettei paikallisen ufomiehen yhteys kolmanteen ulottuvuuteen kärsinyt tästä häiriöstä. Ainakin me saimme todella hienon ja autenttisen soundin Bodomin lauluihin.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin ne Hanska-miehetkin saapuivat meitä noutamaan, tosin ilman Virveliä tällä kertaa. Kamat autoon, ukot saunaan, viimeiset letut naamaan ja sitten koko porukka kohti Helsinkiä. Matkalla kotia kohti pysähdyimme viehättävään kuppilaan nimeltä Highway Hill. Kohtasimme todellisen lännen tunnelman ja hajun. Kantri-tunnelman takasi terassille johtavat traktorin jäljet pellolla.

Lehmälästä jäi käteen hyttysenpistoksia, mukavat muistot lettukesteistä ja kalasaaliista sekä käsittämättömän upeat pohjat tulevalle albumille. Erityis-kiitos lähetetään Anille, Juholle ja muille Lehmälän kesäasukeille. Työskentely jatkuu nyt Helsingissä, viime silaus levylle luodaan kesämuistot mielessämme.

PS. Keksimme taas (jo viidennen kerran) uuden nimen levylle ja tällä kertaa se on lopullinen.

Studiopäiväkirja osa 2

Aamu valkeni kauniina ja bänditoiminta siirrettiin pihalle. Tytöt ruskettivat itseään ja Joonatan vaihtoi kitaraan kieliä. Päivän kääntyessä iltaa kohden aloimme kärsimättöminä odottaa rumpaliamme Rekoa, jota nyttemmin myös Teroksi kutsutaan. Lopulta Reko soitti ja kertoi olevansa jo aika lähellä Kuhmoa, josta pelästyimme aika paljon, koska Kuhmo on ihan pirun kaukana Kuhmoisista. Vitsimiehenä tunnettu Tero oli kuitenkin ihan oikealla suunnalla ja pian tuo Marinkylän kovin rallikuski karauttikin pihaan amistyyliin. Hommat jatkuivat rumpujen kasauksella ja illan päätteeksi saunoimme ja fiilistelimme taas kerran.

Seuraavana päivänä alkoikin sitten todellinen työ. Kamat olivat jo kasassa joten aloimme tehdä soundtsekkiä. Kun soundit olivat kohdillaan, hurautimme kylille hakemaanLindan joka tulisi ikuistamaan äänityssessiot. Sitten se alkoi, hurja äänittäminen. Koko bändin voimin soitettujen biisien rumpuraidat saatiin nauhalle kolmessa-neljässä tunnissa. Miinus kessu- ja pissatauot. Tunnelma oli kertakaikkisen mahtava! Sitä sitten hieman juhlistimmekin hyvän ruuan, virvokkeiden, tanssin ja laulun merkeissä. Toisilla juhlat jatkuivat jopa aamuyhdeksään...

Juhlista toivuttuamme kuuntelimme vielä kertaalleen rumpuraidat läpi ja totesimme ne silkaksi neroudeksi.

Nauhoitukset jatkuivat bassoilulla, valitettavaa oli että jouduimme hyvästelemään Rekon, sillä hän on suomalaisen työn sankari. No kesä kuivaa. Bassottelu sujui hyvin, eikä Pinja käynyt pahemmin kiukuttelemaan koska hänet ehdittiin ruokkia ajoissa. Muutama kappale jätettiin odottamaan tuoretta kättä eli seuraavaa päivää. Aamupäivän bassosessioiden jälkeen Sanna ja Pinja suuntasivat kirkolle sukulaisseurassa, Joonatanin jäädessä siivoamaan bassoraitoja. Kuhmoisten kirkonkylällä meno oli villiä. Kävimme kirjastossa netissä ja Sahanrannassa nauttimassa kesäiset siiderit. Kesä tosin oli hitsin kylmä. Retki oli avartava ja antoi uusia eväitä luomistyöhön. Ruokavarantojen täydennyksen jälkeen palasimme Lehmälän rauhaan.

Joonatan aloitti kitaralla räimimisen, jolloin meidän muiden oli parempi paeta laiturille. Lehmälän ikkunat helisivät kun tuo kitaroiden Sir Väinämöinen pani parastaan. Kun uskaltauduimme takaisin Lehmälään, siellä meitä odotti kaksi valmista biisiä. Disko ja Pianonvirittäjä kuulostivat tajunnanräjäyttäviltä. Bodomiin Joonatan oli juuri löytänyt etsimänsä soundin, kun Vox sanoi poks. Tästä johtuen päätimme jatkaa seuraavana päivänä lauluäänityksillä.

Studiopäiväkirja osa 1

Lehmälä - maassa maan tavalla

Jalankulkuämpärin toisen albumin äänitykset käynnistyivät viimeisten treenisessioiden jälkeisellä taksiroudauksella. Rekon rummut piti saada Hernesaaresta Kaapelille. Tähän toimitukseen saimme avuksi ensin niin nyreän ("niistä kamoista pitäisi ilmoittaa tilatessa") mutta myöhemmin humoristiksi ("eteenpäin sanoi mummo lumessa") paljastuneen taksikuskin. Kaapelilla alkoi armoton tavaroiden sumpliminen ja pakkaaminen, jonka ohessa Sanna lesoili uudella vaaleanpunaisella nokkahuilullaan. Viimeisten toimintasuunnitelmien valmistuttua väsyneet Jalislaiset lähtivät uneksimaan Lehmälän autuuksista.

Seuraava päivä alkoi jo klo 9 kun osa porukasta lähti kaupungille metsästämään mikkiständejä. Eikä mitä tahansa ständejä vaan kyseessä olivat harvinaisiksi osoittautuneet lyhyet, puomilliset ja limpulliset ständit. Viidennenkään musiikkikaupan kohdalla ei onni meitä suosinut, vaan jouduimme tyytymään limpun sijaan kolmijalkaan. Kohtasimme taas Kaapelilla jossa kamojen kasaaminen oli hyvässä vauhdissa. Noin kello 12 Kaapelin pihaan päräytti suuren suuri harmaa auto (www.keikkamestari.com), josta astui ulos iloisia Kuusankoskelaisia. Isä ja ystävät olivat saapuneet! Sitten laitettiin hihat heilumaan ja kamat oli autossa alle tunnissa. Lihas senkuin värähteli, kun hillittömät kelanauhurit ynnä vahvistimet nostettiin Mersun peräloosteriin. Jengi autoon ja matka kohti Kuhmoisia saattoi alkaa.

Matkan varrella pysähdyimme tankkaamaan ihmisravintoa ja -juomaa Lahen kaupungista. Suurperheen eväin jatkoimme matkaa studion suuntaan. Ennen Kuhmoista meidän tosin piti vielä pysähtyä ruokailemaan, jotta perille päästyä jaksaisimme ilman kiukuttelua ruveta studion kasaamistyöhön.

Noin seitsemän-kahdeksan aikoihin olimme vihdoin perillä Lehmälässä. Hallelujah! Tavarat siirtyivät rivakkaan maalaistalon sisuksiin ja kuski seurueineen pääsi jatkamaan matkaa takaisin sellun luvattuun kaupunkiin.

Naisväki otti haltuunsa majoittautumisen ja ruokahuollon, kun miesväki keskittyi studiokamojen kasailuun. Kun työpäivä alkoi olla pulkassa, lähdimme ottamaan tuntumaan maalaiselämään. Saunan lämmössä ja virkistävässä järvivedessä huljutetut musikantit fiilistelivät tulevia päiviä virvokkeiden ja sukulaisten parissa.

Lomat ohi ja puserrus alkaa

Moikkista moi!
Lomat on nyt lomailtu ja olemme palanneet kaupunkiin kera yhden melkein valmiin levyn. Teemme tännekin seikkaperäisen raportoinnin äänityksistä kuvien kera, kunhan Pinja ja Sanna pääsevät töiltään taas hieman luomaan. Palaamme siis piakkoin...

Hiljaisuus loppuu nyt

Edellisestä kirjoituksesta on aikaa, mutta olemme olleet niin kiireisiä ettei oo vaan ehtinnynnä. Mitä tässä välissä sitten on tapahtunut?

Sanna ja Pinja kävivät Espoon perukoilla kylpylälomalla hakemassa inspiraatiota puuttuviin lyriikoihin. Kylpyläkartanossa oli ihanan rentouttavaa ja mukavaa, rouvilta tosin unohtui kynä kotiin eikä sanoituksia saatu kirjoitettua. Toki olisimme voineet ehkä saada kynän lainaksi respasta, mutta ne repetsuunin tytöt oli niin kiireisiä omaishoitajien kylvettämisen kanssa ettei kehdattu häiritä niitä. Sen sijaan keskityimme kylpemiseen, ihon rasvailuun ja ruokailemiseen. Saatettiin siinä salaa jokunen drinkkikin ottaa...


Tulevat Suomen huippumallit kylvyn raikkaina

Kylpylän jälkeen pidimme muutamat treenit ennenkuin Reko-rumpali lähti Inksan kesälaitumille lomailemaan ja itsekukin meistä juhannuksen viettoon.

Viime viikolla Sanna ja Pinja tekivät uusia laulustemmoja ja muutenkin treenasivat laulamista. Historiallinen viikko sinänsä että meillä oli JOKA PÄIVÄ treenit, että se niistä helteistä ja auringosta. No lauantain ja sunnuntain pidimme Jalis-vapaata.

Tällä viikolla meillä on treenit koko bändin kera ma-ke ja torstaina suuntaamme studiokaluston kanssa kohti Kuhmoista. Jalankulkuämpärin toisen levyn äänitykset alkavat tällä viikolla!!!!!! Wohooooo!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Kyllä tätä on odotettukin jo kauan.


Tähän ihanaan talo-vanhukseen Isojärven rannalla rakennamme studion

Olemme studion uumenissa eli rennosti maalla 2.-12.7. ja sen jälkeen pidämme loppu heinäkuun lomaa Jalankulkuämpäristä (jos maltetaan). Mutta kirjoitamme äänityksistä päiväkirjaa ja pistetään sitten raporttia tännekin, kunhan päästään takaisin internet-yhteyksien äärelle. Lisäksi ystävämme Linda tulee paikalle ensimmäiseksi viikonlopuksi ottamaan kuvia sessioista, joten saadaan kerrankin kuvia koko porukasta.

Palaamme siis myöhemmin kesällä - ihanuutta, aurinkoa ja kesäelikoita elämään!

Mietintätauko

Viime viikonlopun treenien lopputulema oli se että Eeva ja Tuija päättivät lopettaa Jalankulkuämpärissä soittamisen. Rouvien eroon ei liity mitään suurempaa draamaa, he vain haluavat tulevaisuudessa keskittyä muihin asioihin ja harrasteihin. Pinja ja Sanna etsivät nyt siis bändiin uutta rumpalia ja kitaristia, ja Jalankulkuämpärin seuraava levy äänitetään sitten kun nämä henkilöt ovat löytyneet. Ilmoittelemme aikatauluista ja uusista kuvioista lisää kunhan on jotain ilmoitettavaa. Suuret kiitokset Eevalle ja Tuijalle näistä upeista vuosista, kaikkea parhautta elämään ja Tsemppi-halit!

Demoni on ystävä

Demot on toimitetud päättäville elimille, nyt odotellaan kommentteja...
Hui tätä jännityksen määrää!