24.12.2009

23.12.2009

22.12.2009

21.12.2009

20.12.2009

19.12.2009

18.12.2009

17.12.2009

16.12.2009

15.12.2009

14.12.2009

13.12.2009

12.12.2009

11.12.2009

10.12.2009

9.12.2009

8.12.2009

7.12.2009

6.12.2009

5.12.2009

4.12.2009

3.12.2009

2.12.2009

1.12.2009

Joulukalenteri 2009

Huomenna aukeaa Joulukalenterin ensimmäinen luukku.

Kuvaukset 14.11.2009

Promokuvauksia valmisteltiin jo pitkän aikaa ennen varsinaisia kuvauksia. Rouvat levylaulajat tekivät omin käsin osan kuvausvaatteistaan ja rekvisiitasta. Lisäksi kampausten ja meikkien työstö aloitettiin jo alkuviikosta Kampaamo Pinkissä Paplarissa.


Sannan hiuksiin tuli sinistä ja oranssia


Tietenkin nautimme hieman Fresitaa


Joku on hieman jelleenä päässyt toimivaan vanhaan kuivuriin


Jep


Testikampaukset


Sannan testikampaus

Varsinainen kuvauspäivä alkoi Pinjan ja Sannan osalta jo klo 8:30 kampaamossa. Ihana Anita hääräsi ja ahersi rouvien ja herrojen naamojen & hiuksien kimpussa iltapäivään asti. Herra musikanttien tyylit paljastamme vasta myöhemmin... Mutta sen verran voi mainita että Leidit olivat oikein ylpeitä Herrojen rohkeudesta ja meikkileikkiin ryhtymisestä. Meitin ihanat poijjaat!


Anita sutii Sannan naamaa Paplarin ihanassa interiöörissä


Pinjalle meikkiä


Jopa kaulurit (vai mitkä essut noi nyt on) on Paplarissa ihania


Sanna valmis


Rouva ja eloton rouva


Joonatan odottaa uutta lookiaan


Reko melkein valmis, viime silaus puuttuu

Kuvaajamme aka Hanskamies aka Pinja isä saapui hakemaan meidät kampaamosta ja sitten ajoimme salaiseen kuvauspaikkaan. Assariksi kuvauksiin oli lupautunut ihana ystävämme Antti aka Kallion Tyra, joka huolehti että muistimme myös syödä välillä. Kuvauspäivä oli täynnä odotusta, jännitystä ja hikoilua, mutta hyvät kuvat saatiin ikuistettua.


Leidien laatulukemisto


Singaporen lintuset ja kohtalaisen väkinäinen hymy


Rekorder kuvaajan tähtäimessä

Kuvausten jälkeen olemme kukin vuorollamme sairastaneet jonkinasteista flunssaa. Eli paljon mitään ei ole tapahtunut tässä välissä. Kuvat on kuitenkin toimitettu kannentekijälle ja silläkin suunnalla homma on siis polkaistu käyntiin. Lisäksi äänitykset ovat edenneet taas hiukkasen etiäpäin. Aikataulussa ollaan ja hyvä niin!

Joulun ja uuden levyn odotuksen kunniaksi julkistamme täällä blogissa Joulukalenterin 1.-24.12.2009.

Häppeninkii

Kirjoitettu 4.11.

Ennen ja jälkeen Kouvolan keikan on tapahtunut seuraavanlaista:
- nauhoitettu Diskoon kitaroita ja synaloita
- saatu "Onnelliset hymyilee" laulun sanat valmiiksi
- treenattu Rouvaa ja muutettu kertsin komppi vielä kerran (kyl on hankala biisi mutta nyt se toimii)

Tiedossa on:
- lisää Sannan ja Pinjan luovia iltoja jotta Rouvan sanat ulostautuvat
- promokuvaukset Hanska-Miehen kanssa
- äänitysten loppuun saattaminen


Tilanne 9.11.

Rouvan sanat on valmiit!!!! Jahuuuu! Vaihdoimme näkökulmaa ajankohtaiseksi "meillähän ei ole tällä levyllä yhtään kantaaottavaa biisiä vielä, niin kuin esim Happosademetsä oli edellisellä" ja otettiin munat pois taikinasta. Kohtalaisen ronski laulu siitä nyt tuli, mutta ihan meidän tyylinen. Halleluja miten iso kivi vierähti sydämeltä, kun sanat olivat vihdoin valmiit. Otimme sen kunniaksi fisut ja taputtelimme toisiamme selkään. Hyvä myä! Kyllä kannatti myös vaihtaa välillä maisemaa ja tehdä sanoitukset baarissa. Lisäksi Rouvat Levylaulajat tajusivat että Onnelliset hymyilee vaatiin pidennyksen nimeen (käsikkäin ja hymyilee) ja transponoinnin. Sekin äänitetään siis uusiksi tulevissa sessioissa. Mutta nyt on kaikki sanat hallussa ja se tuntuu oi niin hyvältä.

Tänään 3/4 bändistä menee parturoitaviksi Pinkkiin Paplariin ja lauantaina otetaan promokuvat. Pinja ja Sanna ovat omin kätösin viikonlopun aikan valmistaneet erinäisiä kuvausvaatteita ja hiuskoristeita. Mielenkiintoisia kuvakulmia näistä sessioista on siis tulossa.

Toka keikka

Uuden kokoonpanon toinen keikka tapahtui entisellä omalla maalla eli Suomen Kouvolassa. Matkamme alkoi Kaapelilta, johon Reko oli kurvannut hienon valkoisen laina-auton. Kuskiksi lupautunut Jukka olikin sairastunut, joten Reko joutui ajamaan meidät Kouvolaan. Joonatan saapui töistä mukanaan uusia romuja jotka roudattiin treenikselle ja sitten kannettiin kitarakamat hissiin ja hissi ylös. Hissin ovi ei aukea. Hissillä takas kellariin. Avaimet Joonatanilta. Portaat ylös hissin ovelle. Reko ajaa hissillä ylös. Ovi auki diks. Kamat ulos diks. Kamojen sovittelua Nissanin paksiin. Kaikki ei mahdu, joten kitarat, basso ja virveli otetaan autoon sisälle matkustajien iloksi.

Ajamme kohti Kouvolaa ja pimeyden laskeutuessa Reko huomaa ettei auton valot pelaa kunnolla. Pysähdymme oikein levähdyspaikalle tätä ihmettelemään. Pelkillä pitkilläkään ei oikein voi ajaa. Täytyy vaan peesata jonkun perässä... Matka etenee ja Reko löytääkin uuden valonappulan josta normivalot tulevat päälle. Jihaa! Sen kunniaksi haemme kahveet ja sämpylät Kuninkaantien ABC:ltä Filleltä.

Kouvolaan saavumme aikataulun mukaisesti juuri kun Pikku Kukka on aloittamassa soundtsekkiä. Roudaamme kamat lavalle ja jäämme odottamaan että Pikkikset saa tsekin tehtyä. Sanna ja Pinja haistelevat ja muistelevat vanhaa Sipparia innoissaan. Soundtsekissä soitamme kolme biisiä läpi ja ruuvaamme monitoriin laulua lisää, kitaraa lisää, bassoa lisää, kitaraa pois, laulua lisää jne. Soundtsekin jälkeen Hanskamies-Kalle tuli hakemaan meidät Kuusankoskelle Pinjan vanhempien residenssiin nauttimaan hieman salaattia ja virvokkeita. Lisäksi ohjelmaan kuului tietenkin meikkausta, tukanlaittoa ja vapaata seurustelua.

Kymmenen jälkeen saimme kyydin takaisin Doningtoniin. Tervehdimme sukulaisia jotka olivat jo saapuneet paikalle ja vetäydyimme bäkkärille tekemään biisilistaa. Sanna on taas askarrellut meille biisilistapohjat, joista löytyy tällä kertaa enimmäkseen Marja Pennasta ja Salkkarien Simoa eli Ismoa. Mahtista!!



Puoli yhdentoista jälkeen alkaa Fränti ja Vahanen soimaan ja lähdemme lavalle bailaamaan. Keikka menee hyvin; isät, äidit, veljet ja kaverit täyttävät lavan edustan ja pistivät jalalla koreasti. Kantri ja Pianonvirittäjä ovat taaskin selkeästi yleisön suosikkeja, jälkimmäisen kohdalla Pinjan ja Sannan isät soittivat tuulimylly-ilmakitaroita Pete Townshend tyyliin. Kivaa oli jälleen kerran, kiitos Kouvola ja Pikku Kukka.

Seuraava keikka onkin sitten varmaan ensi vuoden puolella, koska me tehdään nyt toi levy loppuun ja treenataan loputkin uudet biisit keikkakuosiin. Levyjulkkarikeikka on jo nimittäin sovittu...


Nyt toimii, oijoijoijoijoijooijoi!

Suosittelemme

Sanna ja Pinja kävivät maanantaina laulamassa taustoja tulevalle Black Magic Six levylle. Ensi keväänä tulossa siis mahtismatskua levykauppojen hyllyille. BM6 on keikalla 28.11. Loosessa tanskanmaan poikien Hola Ghostin kanssa, kamoon everybody!

Lauantain lörtsytreenit

Aloitimme lauantain treenit jo aamuvarhaisella klo 11. Tarkoituksena oli treenata Rouva-biisiä uuteen uskoon. Kappale toimii muuten ihan hyvin, mutta kertsin rytmiin haluttiin jotain muuta kuin mitä äänitimme kesällä. Lisäksi biisin soundiin sopii paremmin tunkkaisessa kellarissa kuin kesäisessä maalaistalossa äänitetyt rummut.

Välillä kävimme aamukahvilla, kokiksella ja pullalla. Koska oli aivan upea päivä nautimme kahveet ulkona terassilla raikkaassa ilmassa. Lisäksi suunnittelimme 14.marraskuuta tapahtuvia promokuvauksia. Keskustelussa vilahtelivat erilaiset eläimet, viikset, kalastus, kaverikuvat, makuupussit, herrasmiehet ja harrastukset. Saas nähdä mihin päädymme - kenellä on kuvissa hameet ja kenellä ei.

Ulkoilmatauon jälkeen jatkoimme Rouvan hinkkausta (ehehehheh) ja kuuntelimme muutaman soul-kipaleen noin niinku referenssiksi. Rekoa täytyy hieman vielä kouluttaa koska hän on Manowarrior sydämeltään ja niin nuori, ettei ole vielä ehtinyt tutustua Wilson Pickettin tuotantoon. Mutta kyllä se Rouva alkoi sieltä pikku hiljaa löytää grooveaan. Sannan ja Pinjan pitäisi vielä löytää yhteinen luovahetki että sanat voitaisiin tehdä uusiksi myös. Ne vanhat kun on ihan paskat.

Uuh ja aah!

Eka keikka takana ja hengissä selvittiin. Hirmuinen jännitys oli päällä ja sen varmaan huomasikin. Pahempia mokia ei sattunut, mutta miksaaja sai yleisöltä vähän risuja. Päivän huippuhetkiin lukeutui Sannan tekemien biisilistojen paljastus. Koneella isoin kirjaimin kirjoitetut, keltaiselle paperille printatut biisilistat oli koristeltu ihanin kuvin. Kissanpentuja, koiranpentuja, hevospatsas ja huipennuksena Salkkareitten Inka ja Maria Pennanen Piiri-ohjelmasta!! Kyllä oli kiva katsoa aina seuraava biisi, kun Maria Pennanen tuijotti paprusta takaisin "Mene kohti valoa". Paikalle oli onneksi tullut paljon ihania ystäviä, joiden näkeminen yleisön joukossa lämmitti mieltä erityisesti. Kiitos teille kaikille jotka olitte mukanamme tuona historiallisena päivänä!

Biisilista (aboutehkäsuunnilleen):
1. Vampyyrihipat
2. Älä kerro äidille
3. 9E
4. Texas
5. Bondin elämää
6. Itään päin
7. Rakkauden puutarhuri (tsekkaa livepätkä linkistä)
8. Juhani hiihtää
9. Ansa, Tauno ja Taunus
10. Vaarallinen pianonvirittäjä

23.10. rokkaillaan Kouvolassa ensi kerran sitten vuoden 2002!!!! Ei sitä tajunnutkaan että vettä on noin paljon Kymijoessa ehtinyt virrata... Doningtonissa myös Pikku Kukka jatkaa uuden levynsä julkaisujuhlaa. Sinne siis kaikki!

Neitsyys menee

Tänään on uuden kokoonpanon eka keikka, jeeee!
Illan settilista koostuu 10 kappaleesta, joista 5 on vanhalta levyltä ja 5 tulevalta.
Kello 21 siis kädet, sormet ja varpaat ristiin että kaikki mänee hyvin. Raportoimme illan kulusta myöhemmin kuvien kera. Nyt täytyy mennä jännitys-kakalle...

Vuosi täynnä

Onnea teille!

Jo vuoden ajan olette saaneet seurata vaiheitamme blogin kautta. Käääk, onko siitä jo tosiaan vuosi kun tämäkin sivu pistettiin pystyyn? Paljon on ehtinyt vuodessa tapahtua ja paljon tulee tapahtumaan - saletisti joo ja jee!

Väsymys

Meillä oli eilen treenit, joihin tulimme kaikki suoraan töistä. Alkuun olimme hyper-energisiä, mutta kolmannen biisin kohdalla meno väsähti. Ei vaan jaksanu. Soitettiin setti kuitenkin läpi ja sovittiin maanantaille seuraavat eli viimeiset treenit ennen keikkaa. Päivän kohokohdat olivat keikkajulisteelle nauraminen ja se, että Sanna ja Pinja matkalla treeneihin näkivät Anjalankosken Linjan bussin ja vilkuttivat sille.

Yllätystreenit

Meidän piti mennä viime lauantaina kolmisin (Sanna, Pinja ja Joonatan) tsekkaamaan keikkasettiä kuosiin ja mahdollisesti myös jatkaa Rouvien kesken sanoitusten tekemistä. Reko oli tulossa mukaan vain kuunteluoppilaaksi maratoonilla kipeytyneen polven takia, mutta poikapa päätti kokeilla rumpujen soittoa eikä polvi vihoitellut enää yhtään. Asiasta innostuneena treenasimme ja kellotimme keikkasetin kuntoon, nautimme muutamia virvokkeita ja pidimme hulvattoman hauskaa. Viimeisin soittokierros oli jo aikamoista menoa... Treenien jälkeen kävimme syömässä Meritähdessä, namnamnam miten hyvää ruokaa. Pistaasikossu taas ei ollut niin hyvää, mutta tulipahan kokeiltua.






Lauri Tähkän käsi, Laura Tähkä ja Kakkakäsi


Sanna esittelee kakkakäden


Pinja auttaa köyhää soittajapoikaa lantilla

Luovuus virtaa

Vietimme taas yhden lauantaipäivän Kaapelilla. Sanna ja Pinja aloittivat tällä kertaa päivän lievällä shoppailulla ja syömisellä, aika jännä. Kyllä näille leideille ruoka maistuu...


Pinjalla vanhat, Sannalla uudet

Päivä jatkui sanojen rustailulla ja muutama uusi tai korvaava sana keksittiinkin. Lisäksi mielisairaus-sairaala-sekoilu sai nimen "Lääkkeet loppu". Nyt on kaikilla levyn biiseillä myös nimi!

Joonatan saapui treenikselle töistä ja aloimme työstämään cover-biisiä joka on tulossa levylle. Kappaleen laulumelodia oli epäselvä, koska olemme niin luovia että niitä oli tehty muutamakin erilainen. Joonatan auttoi meitä päättämään mitä lauletaan missäkin säkeistössä. Sitten vielä tallensimme kokonaisuuden puhelimen nauhurilla, jottei pääse unohtumaan. Tämä on todennäköisesti seuraava levylle äänitettävä biisi.

Kun saimme Rekonkin Kaapelille alkoi Joonatan esittelemään kitarointi-ideoitaan meille. Kuuntelimme niitä ja nyökyttelimme hyväksyvästi. Kaikki kuulosti todella hyvältä! Varsinkin Meksikon eli Ansa, Tauno ja Taunuksen kitarat saivat meidät nauramaan hillittömästi. Ihan mahtis-matskua tiedossa. Mutta näitä kitaroita ja uusia rumpuloita kuulette jo kahden viikon päästä, oijoijoijoijoijoijoijoioioijoi!

Sanoista tekoihin

Rytmissä Sanna valotti meidän biisientekotapaa ja viime lauantaina ryhdyimmekin taas pienoisen tauon jälkeen luomaan lyriikkaa.

Päivä alkoi 12:30 Radio Helsingin aamiaisklubilla, jossa kävimme tankkaamassa brunssia rinnan alle ja vähän päällekin. Ruokailu sujui ihanissa merkeissä ihanien ystävien kanssa, joilla oli vielä ihanampia uutisia. Pääsemme suunnittelemaan polttareita jeee!
Bellystä suuntasimme Stupidoon hakemaan Gossipin uuden levyn Sannalle ja sitten käpytimme alkemaholikaupan kautta Kaapelitehtaalle.

Kaapelin pihassa joimme ensimmäiset drinksut ja laskimme kuinka monta trendihattua muotoilu-/muotimarkkinoilla myytiin. Ja ne niin kätevät lehtitelineet joita saa vaikka missä väreissä! Oli niin kaunis ilma ettemme millään olisi malttaneet mennä alas kellariin ja tunnin verran taisimmekin siinä pihalla istuskella. Mutta löllöt penkistä ylös ja kellariin hommin!


Aika hyvä värit ja tossut

Ensin saimme hieman puhelintukea Joonatanilta piuhan etsintään ja sitten vielä toinen treeniksen vakikäyttäjä Miika avusti meitä saamaan mp3-soittimen mölyä ulos PA:sta. Sitten kuohupullo auki poks ja hommiin.


Kippis!

Tavoitteena oli tehdä sanat kappaleeseen "Onnelliset hymyilee". Vaikka biisin pohjat nauhoitettiin Lehmälässä ei meillä silloin vielä ollut sanoja siihen, vain tunnelma ja nimi oli selvillä. "Onnelliset hymyilee" oli alunperin mielenterveys-kappaleen (kyllä semmoinen on tulossa, takoperin soitetuilla jutuilla ja muulla psykedelialla höystettynä) otsikko, mutta päädyimme vaihtamaan sen tälle kappaleelle koska tässäkin hymyillään onnellisen hömelösti. Ja todella paljon enemmän kuin sairaalasekoilussa.

Siis tiedätkö tunteen kun on just vasta ihastunu? Ja kaikki on niin ihanaa, ruusunpunaista, kaunista ja kohtalon johdatusta? Se on tämän kappaleen ydin. Rakkauslaulut ovat olleet meillä pannassa, mutta tästä tuli/tulee vähän sellainen. Saimme tehtyä tarvittavat kolme säkeistöä ja b-osaa ja hitusen kertsiä. Mutta mega-kertsi antoi vielä odotuttaa itseään seuraavaan sessioon.

Lisävalaistusta sanoitusten tekoon: ensin me kuunnellaan biisiä monta monta kertaa ja kirjoitetaan ylös kaikki pienet asiat ja sanat mitä halutaan kappaleen sanoituksen sisältävän. Tämän biisin sanalistaan kuuluivat mm. putkikassi, linnut, askel, käsi kädessä, kesäpäivä, solisluu, en tiedä mikä päivä on, joutsen/muovipussi, kepeys, helppous ja todellinen nerouden multihuipentuma: minä pieraisen - hymyilet - sinä hyväksyt sen! Jos tuosta ei saa jonkin sortin Finlandia Runopalkintoa, niin ihmettelen.


Sanoitus/sävellysvihko

Sitten kuunnellaan lisää ja mietitään miten tarina etenee, mistä se alkaa, mitä tapahtuu missäkin säkeistössä ja onko kertsi aina sama vai muuttuuko se kappaleen edetessä. Näistä sitten aletaan heittämään ehdotuksia sitä mukaa kun niitä tulee ja muokataan toistemme ideoita. Monesti myös kuullaan kuuluisat viimeiset sanat: "no laitetaan se nyt näin ja muutetaan sitten myöhemmin". Se muokkaaminen on kyllä usein jäänyt tekemättä...


Aikamoinen pohdinta menossa

Biisi saatiin todella hyvää vaiheeseen. Kun kynästa alkoi muste loppua kuuntelimme vielä muita albumille tulevia kappaleita ja fiilistelimme niitä of koorse. Oma musa on parasta!

Huomenna menemme Kaapelille jatkamaan nauhoituksia, ja kunhan Rekon polvi paranee jatkamme treenausta ns ekaa keikkaa varten.

Biisien teosta

Uudessa Rytmi-lehdessä on juttu naismuusikoista jossa mukana myös Sanna. Käy tsekkaamassa miten me ja muut leidit musiikkiamme tehdään. Rytmi

Syssy

Ei olla vielä syksyn kiireiltä päästy jatkamaan levyntekoa. Lauluraidat käytiin kuitenkin editoimassa tossa jokunen viikko sitten. Lisäksi Joonatan on issessein käyny soittelemassa ja sovittamassa kitaroita ja muita härpäkkeitä, mutta me muut ei olla vielä niitä ehditty kuuntelemaan. Kunhan Sanna palaa Rootokselta, pistetään äänityshommat taas pyörimään. Ja aukaistaan luovuushanat.

Yhdet treenit ehdittiin kuitenkin jo pitää tulevia keikkoja varten. Otettiin haltuun hieman vanhoja biisejä ja kerrattiin uusia. Vaikka tarkoitus oli ettei uusia biisejä soiteta paljoakaan ennen levyn julkaisua, päätimme tehdä pienen poikkeuksen. Koska Semifinaalin keikka 30.9. on Pikku Kukan levyjulkkari, tulee sinne myös Johanna Kustannuksen väkeä paikalle. Siksi ajattelimmekin soittaa suunniteltua enemmän tulevan levyn kappaleita, jotta sedät ja täditkin kuulevat että minkälaisella rytinällä täältä aiotaan tulla. Eikä vissiin tarvi mainita että odotamme todella innolla tätä ekaa keikkaa uudella kokoonpanolla. Oi sitä jännityksen määrää!

Studiopäiväkirja osa 3

Lehmälän tupaan viritettiin mikit vastakkain, jotta Tiku ja Taku saisivat pällistellä toisiaan laulaessaan. Näin saisimme myös muodostettua luovan sateenkaaren välillemme. Laulut saatiin päivässä narulle, joskin muutama kipale vaatii vielä hinkkausta ja lyriikoita Helsingin päässä.

Koska Rhodes oli raahattu paikalle päätimme myös äänittää sitä ja akustisia ynnä muita kitaroita. Sanna pääsi myös jälleen lesoilemaan nokkahuilullaan ja heitti soolot narulle. Koettiimpa äänitysten lomassa myös melodica-battle. Kun Lehmälän äänitykset alkoivat olla valmiina pidimme kuuntelujuhlat. Näissä juhlissa kuvasimme myös hieman musiikkivideomateriaalia, voipi olla tosin etteivät nämä nauhat koskaan päädy Voicelle asti.

Viimeisen illan ohjelmaan kuului niinkin ufoa meininkiä kuin järvikaiun nauhoittaminen. Joonatan veteli hitosti piuhaa pitkin metikköä ja alkoi päästellä ultraääniä järvelle. Toivomme ettei paikallisen ufomiehen yhteys kolmanteen ulottuvuuteen kärsinyt tästä häiriöstä. Ainakin me saimme todella hienon ja autenttisen soundin Bodomin lauluihin.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin ne Hanska-miehetkin saapuivat meitä noutamaan, tosin ilman Virveliä tällä kertaa. Kamat autoon, ukot saunaan, viimeiset letut naamaan ja sitten koko porukka kohti Helsinkiä. Matkalla kotia kohti pysähdyimme viehättävään kuppilaan nimeltä Highway Hill. Kohtasimme todellisen lännen tunnelman ja hajun. Kantri-tunnelman takasi terassille johtavat traktorin jäljet pellolla.

Lehmälästä jäi käteen hyttysenpistoksia, mukavat muistot lettukesteistä ja kalasaaliista sekä käsittämättömän upeat pohjat tulevalle albumille. Erityis-kiitos lähetetään Anille, Juholle ja muille Lehmälän kesäasukeille. Työskentely jatkuu nyt Helsingissä, viime silaus levylle luodaan kesämuistot mielessämme.

PS. Keksimme taas (jo viidennen kerran) uuden nimen levylle ja tällä kertaa se on lopullinen.

Studiopäiväkirja osa 2

Aamu valkeni kauniina ja bänditoiminta siirrettiin pihalle. Tytöt ruskettivat itseään ja Joonatan vaihtoi kitaraan kieliä. Päivän kääntyessä iltaa kohden aloimme kärsimättöminä odottaa rumpaliamme Rekoa, jota nyttemmin myös Teroksi kutsutaan. Lopulta Reko soitti ja kertoi olevansa jo aika lähellä Kuhmoa, josta pelästyimme aika paljon, koska Kuhmo on ihan pirun kaukana Kuhmoisista. Vitsimiehenä tunnettu Tero oli kuitenkin ihan oikealla suunnalla ja pian tuo Marinkylän kovin rallikuski karauttikin pihaan amistyyliin. Hommat jatkuivat rumpujen kasauksella ja illan päätteeksi saunoimme ja fiilistelimme taas kerran.

Seuraavana päivänä alkoikin sitten todellinen työ. Kamat olivat jo kasassa joten aloimme tehdä soundtsekkiä. Kun soundit olivat kohdillaan, hurautimme kylille hakemaanLindan joka tulisi ikuistamaan äänityssessiot. Sitten se alkoi, hurja äänittäminen. Koko bändin voimin soitettujen biisien rumpuraidat saatiin nauhalle kolmessa-neljässä tunnissa. Miinus kessu- ja pissatauot. Tunnelma oli kertakaikkisen mahtava! Sitä sitten hieman juhlistimmekin hyvän ruuan, virvokkeiden, tanssin ja laulun merkeissä. Toisilla juhlat jatkuivat jopa aamuyhdeksään...

Juhlista toivuttuamme kuuntelimme vielä kertaalleen rumpuraidat läpi ja totesimme ne silkaksi neroudeksi.

Nauhoitukset jatkuivat bassoilulla, valitettavaa oli että jouduimme hyvästelemään Rekon, sillä hän on suomalaisen työn sankari. No kesä kuivaa. Bassottelu sujui hyvin, eikä Pinja käynyt pahemmin kiukuttelemaan koska hänet ehdittiin ruokkia ajoissa. Muutama kappale jätettiin odottamaan tuoretta kättä eli seuraavaa päivää. Aamupäivän bassosessioiden jälkeen Sanna ja Pinja suuntasivat kirkolle sukulaisseurassa, Joonatanin jäädessä siivoamaan bassoraitoja. Kuhmoisten kirkonkylällä meno oli villiä. Kävimme kirjastossa netissä ja Sahanrannassa nauttimassa kesäiset siiderit. Kesä tosin oli hitsin kylmä. Retki oli avartava ja antoi uusia eväitä luomistyöhön. Ruokavarantojen täydennyksen jälkeen palasimme Lehmälän rauhaan.

Joonatan aloitti kitaralla räimimisen, jolloin meidän muiden oli parempi paeta laiturille. Lehmälän ikkunat helisivät kun tuo kitaroiden Sir Väinämöinen pani parastaan. Kun uskaltauduimme takaisin Lehmälään, siellä meitä odotti kaksi valmista biisiä. Disko ja Pianonvirittäjä kuulostivat tajunnanräjäyttäviltä. Bodomiin Joonatan oli juuri löytänyt etsimänsä soundin, kun Vox sanoi poks. Tästä johtuen päätimme jatkaa seuraavana päivänä lauluäänityksillä.

Studiopäiväkirja osa 1

Lehmälä - maassa maan tavalla

Jalankulkuämpärin toisen albumin äänitykset käynnistyivät viimeisten treenisessioiden jälkeisellä taksiroudauksella. Rekon rummut piti saada Hernesaaresta Kaapelille. Tähän toimitukseen saimme avuksi ensin niin nyreän ("niistä kamoista pitäisi ilmoittaa tilatessa") mutta myöhemmin humoristiksi ("eteenpäin sanoi mummo lumessa") paljastuneen taksikuskin. Kaapelilla alkoi armoton tavaroiden sumpliminen ja pakkaaminen, jonka ohessa Sanna lesoili uudella vaaleanpunaisella nokkahuilullaan. Viimeisten toimintasuunnitelmien valmistuttua väsyneet Jalislaiset lähtivät uneksimaan Lehmälän autuuksista.

Seuraava päivä alkoi jo klo 9 kun osa porukasta lähti kaupungille metsästämään mikkiständejä. Eikä mitä tahansa ständejä vaan kyseessä olivat harvinaisiksi osoittautuneet lyhyet, puomilliset ja limpulliset ständit. Viidennenkään musiikkikaupan kohdalla ei onni meitä suosinut, vaan jouduimme tyytymään limpun sijaan kolmijalkaan. Kohtasimme taas Kaapelilla jossa kamojen kasaaminen oli hyvässä vauhdissa. Noin kello 12 Kaapelin pihaan päräytti suuren suuri harmaa auto (www.keikkamestari.com), josta astui ulos iloisia Kuusankoskelaisia. Isä ja ystävät olivat saapuneet! Sitten laitettiin hihat heilumaan ja kamat oli autossa alle tunnissa. Lihas senkuin värähteli, kun hillittömät kelanauhurit ynnä vahvistimet nostettiin Mersun peräloosteriin. Jengi autoon ja matka kohti Kuhmoisia saattoi alkaa.

Matkan varrella pysähdyimme tankkaamaan ihmisravintoa ja -juomaa Lahen kaupungista. Suurperheen eväin jatkoimme matkaa studion suuntaan. Ennen Kuhmoista meidän tosin piti vielä pysähtyä ruokailemaan, jotta perille päästyä jaksaisimme ilman kiukuttelua ruveta studion kasaamistyöhön.

Noin seitsemän-kahdeksan aikoihin olimme vihdoin perillä Lehmälässä. Hallelujah! Tavarat siirtyivät rivakkaan maalaistalon sisuksiin ja kuski seurueineen pääsi jatkamaan matkaa takaisin sellun luvattuun kaupunkiin.

Naisväki otti haltuunsa majoittautumisen ja ruokahuollon, kun miesväki keskittyi studiokamojen kasailuun. Kun työpäivä alkoi olla pulkassa, lähdimme ottamaan tuntumaan maalaiselämään. Saunan lämmössä ja virkistävässä järvivedessä huljutetut musikantit fiilistelivät tulevia päiviä virvokkeiden ja sukulaisten parissa.