27.4.2009
20.4.2009
Kulttuuripuuro
Rouvakaarti kokoontui taas harjoittelemaan bänditoimintaa ja hieman muutakin toimintaa. Perjantaina aloitimme soittelun klo 17, paitsi ensin pidettiin alta pois ikävät eli raha-asiat palaveri ja kalenterien tsekkaaminen seuraavien treenien varalta.
Olemme vaihtamassa treenistä ja siksi sumplimme myös rahoituskuvioita uusiksi. Jalankulkuämpäri pärjäsi 10 vuotta ilman treenistä, mutta keväällä 2008 totesimme että nyt tarvitaan oma kämppä jossa saadaan rauhassa rellestää. Sellainen löytyikin kivojen ja puolituttujen bändien kautta. Treenis oli iso, mutta siellä oli myös monta bändiä, ja kämppä ei päässyt täyteen potentiaaliinsa siellä vaeltavien valtavien rojukasojen takia. Lisäksi yhteiset julkiset tilat (siis vessat) olivat aivan kammottavassa tilassa... Siis todella järkyttävässä. Ja me nyt sentään ollaan joskus treenattu sellaisessa viemäriltä haisevassa kellarissakin, ettei todellakaan ihan pienistä pelästytä. Nyt saimme kuitenkin tarjouksen kämpästä, jossa on vaan kaksi muuta bändiä meidän lisäksi ja yleiset tilat (eli ne vessat) on aivan luksukkaita. Ja tämä siis samaan hintaan kuin tuo edellinen kakkaluola. Uudet treeniskaverimme ovat Superchrist ja joku coverbändi. Niin ja tietenkin Blast Ones joka kulkee meidän kanssa vähän niinko treeniskimpassa, koska Eeva soitti siinä ennen rumpuja.
Varsinaisen treeniosion aloitimme kertaamalla uudet valmiit biisit. Mikä oli oikein hyvä ajatus kun pitkään aikaan ei olla soitettu mitään valmista vaan raakileita hinkattu, jolloin on päässyt unohtumaan että on meillä ihan oikeitakin biisejä olemassa. Jotka on jopa hyviä! Siis ihan pirun hyviä! Ainakin meidän mielestä... Kertauksen lisäksi treenasimme kantria ja Rakkauden Puutarhuri alkaakin löytää lopullisen muotonsa ja omat pikku nyanssinsa. Se on ihanan erilainen verrattuna muuhun materialiin. Melko kevyt ja lyhyt jolkotus, mutta kiva. Ja sanat tihkuu erotiikkaa, uuuh. Lisäksi sovitimme Rokkibiisiä kevyemmäksi, kun ei me olla ihan niin rok sitten kuitenkaan. Ja biisille löydettiin aihe ja nimikin. Se on siis nimeltään Onnelliset hymyilee ja siinä on lääkkeet loppu. Sanna ja Pinja askartelevat sanat kasaan seuraaviin treeneihin mennessä.
Eeva ja Tuija lähtivät hieman ennen yhdeksää Eevan residenssiin nukkumaan, koska Eevalla oli tiedossa työvuoro lauantaiaamuna klo 5 ja Tuijalla ol mahoton flunssa. Sanna ja Pinja jäivät vielä treenikselle hieman soittelemaan. Rouvat rääkkäsivät itseään ja treenisnaapureita soittamalla Varjoa, Murmursia ja Jalankulkuämpäriä kahdestaan. Aivan upeaa, onneksi eivät sentään virsiä laulaneet! Lisäksi joidenkin uusien Jalis-biisien melodioita ja urkukuvioita kehkeytyi uusiksi duon käsissä. Ei menny hukkaan sekään sessio siis. Treenikseltä Rouvat siirtyivät Heinikseen ja kotimatkalla Tuijalle lähti viesti jossa siirrettiin lauantain treenien alkua puolella tunnilla...
Laulutaiteilija tunnelmoi
Lauantaina Sanna, Pinja ja Tuija aloittivat klo 12:30 treenit sumplimalla ja sovittamalla kitaraosuuksia. Oli siis tarve katsastaa että mitä Sanna soittaa ja missä kohdin, koska haluamme pitää kakkoskitaran mausteena. Ja näin saadaan Tuijalle tilutuksia lisempää biiseihin, kun Sanna voi kompata. Kävimme siis uudet biisit läpi ja jokusen uuden jutun Tuija keksikin itselleen soitettavaksi. Lisäksi hieman vingutettiin urkuja, tai siis Sanna vingutti. Eeva pääsi töistä klo 14 jonka jälkeen hän saapui treeneihin. On se ihme muija kun jaksaa! SPT esittelivat uudet iideat ja tuotokset Eevalle ja pistettiin ne samantein myös tallenteeksi, jotteivät pääse unohtumaan. Sitten hinkattiin kimpassa vielä Rakkauden puutarhuria ja Onnelliset hymyilee -ralleja.
Klo 17 otimme suunnan kohti Hakaniemen Rossoa, jossa kävimme ruokailemassa. Pahaa oli kuten arvata saattaa. Mutta meillä oli kiire ja nälkä, ja ruokailemaan piti päästä siihen Tokoinrannan läheisyyteen, koska olimme menossa teatteriin. Voi tätä kulttuurin määrää! Menimme siis katsomaan Spring Awakeningia Kaupunginteatteriin, koska Eeva oli saanut meille halvennusliput jostain. Esitys oli todella hyvä, eikä tarinan kliseisyys ja imelyys häirinneet pahasti. Niin hienosti tytöt ja pojat lauloivat ja tanssivat. Kyllä se tälläisiä vanhoja harrastajateatterihanuja lämmitti. Ollapa itse noin lahjakas! Ja tunnelmaa kohotti vielä se että meillä oli tosi hyvät istumapaikat takavuosien tenavatähti Antti Pääkkösen takana! Siis ou mai gaad!
Viikonlopun paras anti taisi kuitenkin olla albumille nimen keksiminen, taas. Tosin ehdotuksen oli Sanna laittanut ilmoille jo aikaa sitten mutta nyt keksimme siihen niin hienon teeman kansia ja biisijärjestystä myöten että tämä taitaa oikeasti olla se lopullinen nimi. Siksi sitä ei vielä kerrotakaan muille... Työnimenä olkoon yhä "Maailman paras levy", koska sitä se tulee olemaan.
Olemme vaihtamassa treenistä ja siksi sumplimme myös rahoituskuvioita uusiksi. Jalankulkuämpäri pärjäsi 10 vuotta ilman treenistä, mutta keväällä 2008 totesimme että nyt tarvitaan oma kämppä jossa saadaan rauhassa rellestää. Sellainen löytyikin kivojen ja puolituttujen bändien kautta. Treenis oli iso, mutta siellä oli myös monta bändiä, ja kämppä ei päässyt täyteen potentiaaliinsa siellä vaeltavien valtavien rojukasojen takia. Lisäksi yhteiset julkiset tilat (siis vessat) olivat aivan kammottavassa tilassa... Siis todella järkyttävässä. Ja me nyt sentään ollaan joskus treenattu sellaisessa viemäriltä haisevassa kellarissakin, ettei todellakaan ihan pienistä pelästytä. Nyt saimme kuitenkin tarjouksen kämpästä, jossa on vaan kaksi muuta bändiä meidän lisäksi ja yleiset tilat (eli ne vessat) on aivan luksukkaita. Ja tämä siis samaan hintaan kuin tuo edellinen kakkaluola. Uudet treeniskaverimme ovat Superchrist ja joku coverbändi. Niin ja tietenkin Blast Ones joka kulkee meidän kanssa vähän niinko treeniskimpassa, koska Eeva soitti siinä ennen rumpuja.
Varsinaisen treeniosion aloitimme kertaamalla uudet valmiit biisit. Mikä oli oikein hyvä ajatus kun pitkään aikaan ei olla soitettu mitään valmista vaan raakileita hinkattu, jolloin on päässyt unohtumaan että on meillä ihan oikeitakin biisejä olemassa. Jotka on jopa hyviä! Siis ihan pirun hyviä! Ainakin meidän mielestä... Kertauksen lisäksi treenasimme kantria ja Rakkauden Puutarhuri alkaakin löytää lopullisen muotonsa ja omat pikku nyanssinsa. Se on ihanan erilainen verrattuna muuhun materialiin. Melko kevyt ja lyhyt jolkotus, mutta kiva. Ja sanat tihkuu erotiikkaa, uuuh. Lisäksi sovitimme Rokkibiisiä kevyemmäksi, kun ei me olla ihan niin rok sitten kuitenkaan. Ja biisille löydettiin aihe ja nimikin. Se on siis nimeltään Onnelliset hymyilee ja siinä on lääkkeet loppu. Sanna ja Pinja askartelevat sanat kasaan seuraaviin treeneihin mennessä.
Eeva ja Tuija lähtivät hieman ennen yhdeksää Eevan residenssiin nukkumaan, koska Eevalla oli tiedossa työvuoro lauantaiaamuna klo 5 ja Tuijalla ol mahoton flunssa. Sanna ja Pinja jäivät vielä treenikselle hieman soittelemaan. Rouvat rääkkäsivät itseään ja treenisnaapureita soittamalla Varjoa, Murmursia ja Jalankulkuämpäriä kahdestaan. Aivan upeaa, onneksi eivät sentään virsiä laulaneet! Lisäksi joidenkin uusien Jalis-biisien melodioita ja urkukuvioita kehkeytyi uusiksi duon käsissä. Ei menny hukkaan sekään sessio siis. Treenikseltä Rouvat siirtyivät Heinikseen ja kotimatkalla Tuijalle lähti viesti jossa siirrettiin lauantain treenien alkua puolella tunnilla...
Laulutaiteilija tunnelmoi
Lauantaina Sanna, Pinja ja Tuija aloittivat klo 12:30 treenit sumplimalla ja sovittamalla kitaraosuuksia. Oli siis tarve katsastaa että mitä Sanna soittaa ja missä kohdin, koska haluamme pitää kakkoskitaran mausteena. Ja näin saadaan Tuijalle tilutuksia lisempää biiseihin, kun Sanna voi kompata. Kävimme siis uudet biisit läpi ja jokusen uuden jutun Tuija keksikin itselleen soitettavaksi. Lisäksi hieman vingutettiin urkuja, tai siis Sanna vingutti. Eeva pääsi töistä klo 14 jonka jälkeen hän saapui treeneihin. On se ihme muija kun jaksaa! SPT esittelivat uudet iideat ja tuotokset Eevalle ja pistettiin ne samantein myös tallenteeksi, jotteivät pääse unohtumaan. Sitten hinkattiin kimpassa vielä Rakkauden puutarhuria ja Onnelliset hymyilee -ralleja.
Klo 17 otimme suunnan kohti Hakaniemen Rossoa, jossa kävimme ruokailemassa. Pahaa oli kuten arvata saattaa. Mutta meillä oli kiire ja nälkä, ja ruokailemaan piti päästä siihen Tokoinrannan läheisyyteen, koska olimme menossa teatteriin. Voi tätä kulttuurin määrää! Menimme siis katsomaan Spring Awakeningia Kaupunginteatteriin, koska Eeva oli saanut meille halvennusliput jostain. Esitys oli todella hyvä, eikä tarinan kliseisyys ja imelyys häirinneet pahasti. Niin hienosti tytöt ja pojat lauloivat ja tanssivat. Kyllä se tälläisiä vanhoja harrastajateatterihanuja lämmitti. Ollapa itse noin lahjakas! Ja tunnelmaa kohotti vielä se että meillä oli tosi hyvät istumapaikat takavuosien tenavatähti Antti Pääkkösen takana! Siis ou mai gaad!
Viikonlopun paras anti taisi kuitenkin olla albumille nimen keksiminen, taas. Tosin ehdotuksen oli Sanna laittanut ilmoille jo aikaa sitten mutta nyt keksimme siihen niin hienon teeman kansia ja biisijärjestystä myöten että tämä taitaa oikeasti olla se lopullinen nimi. Siksi sitä ei vielä kerrotakaan muille... Työnimenä olkoon yhä "Maailman paras levy", koska sitä se tulee olemaan.
7.4.2009
Treenitunnelmia
Viime aikaiset treenit ovat olleet hieman erilaisia... Eeva, Pinja ja Sanna ovat syöneet, saunoneet, ulkoiluttaneet koiraa, puhuneet, suunnitelleet ja pähkäilleet. Hieman myös tapailleet akustista kitaraa, urkuloita ja uusia laulumelodioita. Seuraavat kreisitrock'n'rollsekoilujamit Tuijan kanssa on 17.-18.4.
Nää on ne tärkeimmät, eli eväät
.jpg)
Kohtalaisen rento meininki
Tuijan edustaja
Nää on ne tärkeimmät, eli eväät
.jpg)
Kohtalaisen rento meininki
Tuijan edustaja
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
